Sääksjärven suojelua tarvitaan
Kuva: Paavo Valtanen


Sääksjärvi, Satakunnan helmi, syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmätessä maapalloon.

Törmäys synnytti maankuoreen painauman, josta vuosimiljoonien saatossa on muodostunut nykyisen kaltainen, pinta-alaltaan 33 neliökilometrin suuruinen järvemme. Järven syntyhistoria on poikkeuksellinen ja se velvoittaa meitä suojelemaan Sääksjärven luontoarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Sääksjärven suojelemiseksi on vuosikymmenien aikana tehty merkittävää työtä, vakinaisten asukkaiden sekä kesämökkiläisten yhteistyöllä. Mainittavaa on vuonna 2006 toteutunut pohjapadon rakentaminen Sääkskoskeen. Pohjapadon valmistuttua saatiin Sääksjärven kesäveden alimpia korkeuksia nostettua noin 30 senttimetrillä, toimenpide vaikutti merkittävästi järven veden laatuun ja virkistyskäyttöön.

Samalla turvattiin järven rehevöitymisen hidastuminen sekä kalakannan elpyminen. Prosessi oli vaikea ja kallis, mutta yhteistyöllä ja joukkovoimalla siitä selvittiin. Padon rakentaminen maksoi noin 120,000 euroa. Velvoitteista selvittiin pääosin keräystuotoilla jotka vuonna 1991 perustettu Sääksjärvi Rahasto organisoi. Keräykseen lahjoittivat varoja järven vaikutuspiirissä olevat mökkiläiset sekä vakituiset asukkaat.

Myös Kokemäen kaupunki oli merkittävästi tukemassa Sääksjärven suojeluhanketta.


Mikä on Sääksjärvi Rahasto ?


Sääksjärvi rahaston säännöissä on määritelty rahaston käyttötarkoitus seuraavasti.
”Rahaston tarkoituksena on tukea Sääksjärven virkistyskäytön lisäämistä, veden puhtaanapitoa ja veden pinnan korkeuden säätelyä.” Rahaston keräämät varat käytetään vain ja ainoastaan Sääksjärven tilan parantamiseen. Rahaston varojen käytöstä vastaa rahaston hallitus johon kuuluu kuusi varsinaista ja kaksi varajäsentä.

Turpeenotto on estettävä

Tällä hetkellä Sääksjärveä uhkaa suunniteltu turpeenotto järven pohjoispuolella. Lupa turpeenotolle on haettu viime syksynä ja sen on myöntänyt Eteläsuomen Aluehallintovirasto. Turpeenoton alue on ensi vaiheessa 52 hehtaaria, ja sen valumavedet johdettaisiin Haukiojaa pitkin suoraan Sääksjärveen.

Lupapäätöksestä ovat valittaneet useat tahot. Myös 62:n henkilön yhteisvalitus on toimitettu Vaasan Hallinto-oikeuteen, valituskäsittely on vielä kesken tätä kirjoitettaessa. Yhteisvalituksen on laatinut Ympäristölaki Oy ja tähän mennessä valitus on tullut maksamaan noin 12.000 euroa.  Kustannuksista on vastannut pääosin valitukseen osallistujat sekä Sääksjärvi Rahasto. Odotamme Vaasan Hallinto-oikeuden ratkaisua asiassa lähikuukausina. Tavoitteemme on että turpeenotto estetään ja Sääksjärven vedenlaatua ei näillä toimin vaaranneta. 

Tehdään se yhdessä

Nykyisin Sääksjärven vaikutuspiirissä on noin viisisataa kesämökkiä ja satakunta vakituista asumusta. Lisäksi käyttäjiin kuuluu runsas joukko harrastuskalastajia ja muita järviluonnosta nauttivia kansalaisia. Ehdottoman tärkeää olisi, että mahdollisimman moni, järven suojelusta kiinnostunut, olisi tukemassa järven suojelua ja valitusprosessia, jotta nyt suunnitellulta turpeenotolta ja mahdollisesti muilta järven virkistyskäyttöä uhkaavilta toimilta nyt ja vastaisuudessa vältyttäisiin.

Tietoa saatavilla

Olemme perustaneet Facebook ryhmän nimellä ” Sääksjärvi turvetta arvokkaampi”. Päivitämme
sivuille mahdollisimman ajankohtaista tietoa tapahtumista, jotka kohdistuvat Sääksjärveen.
Liity mukaan ja tuo oma panoksesi Sääksjärven suojelun toteuttamiseksi.



soilin mattopesu cafekesti

Kesä 2018 Kokemäellä Kokemäen kaupungin kesälehti

Kokemäen kaupunki

PL 27
32801 KOKEMÄKI

käyntiosoite: Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki

www.kokemaki.fi

 

 

Päätoimittaja: Mikko Löfbacka
Toimitus: Kokemäen kaupunki ja Matti Välkkynen
Taitto: SiistitSivut/Tarja Välimäki
Paino: Sata-Pirkan Painotalo Oy
Jakelu: Porin Jakelukeskus
Digilehti: TS-Data/Tomi Suovanen